FC Wimman naisten ja B-tyttöjen harjoitus- ja pelimatka Liverpooliin ja Dubliniin 19.-24.3.2008.
KESKIVIIKKO 19.3.
Aamulla klo 4.00 joukko FC Wimman pelaajia ja valmentajia astui junaan, joka
suuntasi Tampereelle. Tunnelma oli väsynyt, mutta uni ei meinannut tulla,
kun tuleva reissu jännitti niin paljon. Vaihdoimme junaa Kuopiossa ja
perille Tampereelle saavuimme hieman ennen yhdeksää, jossa meillä oli hieman
vapaa-aikaa ennen siirtymistä lentoasemalle. Rautatieasemalta siirryimme
bussilla lentoasemalle, jossa odotti jännittävät hetket ainakin niiden
osalta, jotka eivät olleet ennen lentäneet. Lento Dubliniin ja sieltä
Liverpooliin sujui kuitenkin hyvin ja perille saavuimme illansuussa.
Liverpoolissa tarkoituksena oli vielä pitää iltaharjoitukset, mutta pitkän
matkan jälkeen pelaajat olivat jo niin väsyneitä ja ilta alkoi jo hämärtää,
että päätimme iltapalan jälkeen siirtyä suoraan nukkamaan, jännittynein
mielin odottamaan huomista päivää.
TORSTAI 20.3.
Varhaisen aamupalan jälkeen pääsimme pitkästä aikaa oikealle nurmelle
harjoittelemaan. Harjoitusten jälkeen vuorossa lounas ja lähtö bussilla
Liverpoolin keskustaan, jossa meillä oli aikaa hieman shoppailla ja kävipä
muutama innokas tutustumassa Beatles museoonkin – totta kai kun Livepoolissa
ollaan. Illalla edessä oli ensimmäiset harjoitusottelut, jossa vastustajina
olivat joukkueet maineikkaasta paikallisesta suurseurasta, Evertonista.
Kyseessä ei tosiaankaan ollut mikään harrasteporukka vaan naisten FA Cupin
vastikään voittaneen joukkueen reservi. Vaikka vastuksesta osattiin odottaa
kovaa, Wimman tytöt lähtivät taistoon iloisin mielin, päästiinhän ulkoilmaan
pelaamaan pitkästä aikaa. Tosin kovat Evertonin joukkueet eivät jääneet
vastuksista ainoaksi, sillä myös kenttämestari heitti peliin oman
haasteensa. Pelasimme nimittäin maahockey-kentällä ja sinne päästettiin
ainoastaan tietynlaisilla tekonurmikengillä. Wimman kenttäpuoliskolla alkoi
kova kuhina, kun muutamia mukana olleita sallittuja nappiksia, lenkkareita
ja tennareita alettiin kilvan sovittamaan kentälle meneville pelaajille.
Kynnysmattoa muistuttavalle kentälle saatiin kuin saatiinkin koko B-tyttöjen
joukkue. Myöskään ilmojenhaltija ei päästänyt pohjolan tyttöjä helpolla,
vaan tervehti vierailijoitaan hyytävällä viimalla kaatosateella höystettynä.
B-tyttöjen 1. puoliaika menikin vastustajajoukkueen taitureita, kenttää,
pelikenkiä sekä säätä ihmetellessä ennen kuin Wimma vertyi esittelemään omaa
osaamistaan. Toisella puolikkaalla Wimma pääsi pelaamaan myötätuuleen ja
pelin luonne muuttui siten, ettei Everton useaankaan otteeseen päässyt
Wimman maalia häiritsemään. 7-2 emäntien voittoon päättyneessä pelissä
Wimman maaleista vastasivat Rosa Hyvärinen ja Anna Tervonen. Seuraavaksi
tuulen tuiverrukseen astelivat naiset. Pelin alku lähti hyvin käyntiin ja
saimmekin pidettyä painetta Evertonin päädyssä, kotijoukkue ei oikein
päässyt avaamaan peliä. Saimme luotua myös muutamia hyviä vetopaikkoja.
Evertonin pelaajat olivat kuitenkin taitotasoltaan edellämme, ja heillä
pallo liikkui kauniisti. Everton sai iskettyä pallon Maijan selän taakse
kahdesti. Pelin edetessä puntit kuitenkin tasoittuivat eikä nätisti palloa
liikutellut kotijoukkue päässyt enää maalipaikkoihin. Urheasti taistelleen
Wimman uurastus palkittiin kavennusmaalilla, jonka Jenni Leinonen
viimeisteli maalivahti Maija Karjalaisen hyvästä avauksesta. Peli päättyi
lopulta Evertonin 3-1 voittoon.
PERJANTAI 21.3.
Perjantaiaamu vuorostaan aloitettiin aamuharjoituksilla, jonka jälkeen
söimme aamupalan ja suihkun jälkeen oli vuorossa kuuluisan Liverpoolin
kotistadioniin Anfieldiin tutustuminen. Oppaaksemme saimme mukavan selvästi
artikuloivan miehen, joka oli kuin animaatiosta ulos pompahtanut hahmo.
Selkeästä aksentista oli apua sillä Liverpoolin murre ei aina ollut niin
helppoa ymmärtää. Emme olleet uskoa todeksi että Liverpoolin tähtipelaajat
tosiaan valmistautuivat peliin niinkin tavallisessa pukuhuoneessa. Voisi
sanoa, että mekin olemme olleet hienommissa pukuhuoneissa. Lattia tosin oli
päällystetty harvinaisen hyvällä liukuestoisella materiaalilla, seinät
olivat äänieristetty ja ilmastointi toimi. Vastustajan kopissa asiat olivat
päinvastoin, mikä ei ollut sattumaa. Harmiksemme emme päässeet vierailemaan
suihkutiloissa. Kiljaisuilta ei vältytty, kun laskeuduimme samat portaat
kuin Torres kentälle mennessään.
Jonkinmoisen tunnekuohun koki varmasti jokainen kun stadionin nurmikenttä ja
katsomo aukenivat uskomattoman suurena edessämme. Hämmästelimme kuitenkin
kentän normaalilta näyttävää kokoa. TV:ssä kenttä näyttää suuremmalta.
Ilmeikkään oppaamme kertoessa stadionilla olevasta istumajärjestyksestä ei
voinut kuin ihmetellä liverpoolilaisten intohimoa joukkuettaan kohtaan.
Suomessa asiat eivät olleet ihan näin. Jalkapallo oli selvästikin aivan
muuta kuin vain peli, jossa isot miehet jahtaavat palloa, se on elämäntapa
ja asenne elämään. Stadionille mahtui 45.500 katsojaa ja kausikortteja
jonotetaan jopa vuositolkulla. Kierroksen jälkeen vierailimme
Liverpool-museossa sekä fanikaupassa.
LAUANTAI 22.3.
Aamupalan jälkeen lähdimme pelikentälle. Ensin pelattiin naisten peli, joka
viivästyi puoli tuntia, koska vastustajamme Mosley Hill saapui paikalla
myöhässä. Peli oli täyttä Wimman hallintaa, vastustaja pääsi häiritsemään
puolustajiamme vain muutaman kerran. Meidän maalintekomme sen sijaan tökki,
hyvistä maalipaikoista huolimatta ja peli päättyi vain 1-0. Sää oli
aurinkoinen, muttakin tuulinen. Naisten pelin jälkeen jatkoimme B-tyttöjen
pelillä. Mossley Hillsin nuorempi joukkue oli taitava ja esitti hyvää
jalkapalloa, mutta peli oli melko tasaista. Peli oli 2-0 kotijoukkueelle,
kun pelin lopussa alkoi satamaan isoja rakeita todella kovalla paineella ja
jouduimme lopettamaan pelin kesken. Tämän jälkeen vastustajajoukkue tarjosi
meille hieman pientä purtavaa. Kaiken tämän jälkeen siirryimme taas
Liverpoolin keskustaan, jossa oli 1,5 h aktiivista shoppailuaikaa ennen kuin
siirryimme Evertonin kotikentälle seuraamaan Valioliiga ottelua Everton –
West Ham. Toki ennen ottelun alkua vierailimme Evertonin fanikaupassa.
Katsomo oli lähestulkoon täysi – n. 40.000 innokasta Evertonin kannattajaa
oli täsmällisesti paikalla kun ottelu alkoi. Tunnelma suurenmoinen –
harmitti, ettemme osanneet laulaa heidän kannustuslaulujaan, mutta
kansainväliset käsimerkit kyllä tuli tutuiksi samoin yksittäiset
harmittelusanat, kun joku ei mennyt Evertonin kannattajien mieleen – niitä
ei kannata tässä enää toistaa, ettei sama käytäntö leviä Wimman peleihin.
Ottelu päättyi 1-1. Poistuimme areenalta taas yksi todella suuri kokemus
mukanamme.
SUNNUNTAI 23.3.
Varhaisen aamupalan jälkeen siirryimme Liverpoolin lentoasemalla, josta
lensimme Dubliniin ja siirryimme suoraan paikallisen jalkapalloseuran Stella
Marisin omalle kentälle. Vuorossa oli naisjoukkueen peli, jossa Wimmalaiset
pistivät Stella Marisille kampoihin minkä pystyivät. Peli oli suhteellisen
tasaista, mutta vastustajajoukkueella oli maalinteko hallussa. Maalipaikat
menivät ensimmäisellä puoliajalla suhteellisen tasan 6-6, mutta Stella Maris
teki viisi maalia, Wimma ei yhtään. Lopulta peli päättyi 7-1, Wimman maalin
viimeisteli Jenni Leinonen. Stella Marisin joukkueella oli oma
”klubirakennus” jossa oli keittiö ja pukuhuoneet, mutta suihkut eivät
toimineet. Joukkueenjohtaja ja valmentaja sekä tukijoukot olivat todella
ystävällisiä ja kohteliaita ja jopa avuliaita. Tästä jäi siis mukava maku
suuhun, josko joku päivä Wimmalaiset saavat ulkomaalaisia vieraita –
tiedämme kuinka toimia. Pelin jälkeen siirryimme lounaalle, jossa tapasimme
oppaamme Anun. 2 tunnin Dublinin kaupungin kiertoajelun jälkeen siirryimme
hostelliimme ja majoitumme 10-hengen huoneisiin. Illalla ennen nukkumaan
menoa osa pelaajista lähti käymään Dublinin keskustassa, osa jäi hostellille
pelaamaan korttia ja rentoutumaan.
MAANANTAI 24.3.
Lento Dublinista Tampereelle heti aamutuimaan. Matkasimme bussilla
keskustaan ja söimme pikaisen lounaan ja klo 15.00 astuimme junaan ja
viimeinen osuutemme kotimatkasta alkoi. Junaa vaihdoimme Pieksämäellä,
välillä tunnelma oli katossa, koska väsymys alkoi painamaan jo jokaista
matkalaista. Ravintolavaunussa oli tiukat korttipelit pystyssä koko matkan.
Ryhmä pysyi hyvin koossa ja kaikki sujui mallikkaasti – yhteistyö sujui
todella hyvin vaikka mukana oli eri-ikäisiä pelaajia. ”Näiden tyttöjen
kanssa on ilo reissata, reipasta ja omatoimista porukkaa”, kommentoi mukana
ollut huoltaja.