Kesäinen sää siivitti tytöt hienoihin suorituksiin.

Kohti Kemiä lähdettiin aurinkoisissa merkeissä Kajaanin uimahallin parkkipaikalta 18.7.2009 kello 6:00 kuskinamme Kortelaisen Jari. Matka sujui hyvin ja olimme Kemissä hyvissä ajoin. Pelit käynnistyivät osaltamme kello 11:20.

TP-47 – FC Wimma 0-0, vihreä kortti Siiri Toppinen

Ensimmäinen vastustajamme oli TP-47 Torniosta. Ennakkoluulottomasti lähdimme peliin ja teimme pelissä rohkeita ratkaisuja. Pidimme yllä hyvää liikettä ja se tuntui tehoavan. Saimme luotua hyvin maalipaikkoja, mutta emme onnistuneet maalinteossa. Hyvä liikkeemme sai aikaan sen, että torniolaiset eivät saaneet omaa peliään oikein kulkemaan. Meillä oli paikka ratkaista ottelu meille tuomitusta rankkarista, mutta veto suuntautui yli maalin. Pääasia kuitenkin, että peli oli eloisaa, yritteliästä ja pystyimme pitämään vauhtia yllä.

Ajax/OsPA – FC Wimma 1-1, FC Wimman maali Jasmiina Mattila, vihreä kortti Tiamaria Karjalainen

Toisessa ottelussamme saimme vastaamme hallitsevan -94 ikäluokan piirinmestarin Ajax-OsPAn. Peli pelattiin uudistetussa Junkohallissa. Halli oli saanut sitten viime näkemän keinonurmen. Pelissä oli hyvä liike molemmilla joukkueilla. Alussa olimme hieman vaikeuksissa, mutta toivuimme hyvin peliin mukaan. Peliä oli mukava katsoa, koska molemmat yrittivät pelata tosissaan ja kovaa, mutta reilusti ja rehdisti. Peli oli todellista taistelua. Ajax-OsPA vyörytti hyökkäyksen oikealta laidalta ja he pääsivät laukomaan vastapalloon rankkarialueen rajalta ja näin siirtyivät 1-0 johtoon. Pelin tempo ei laskenut vaan jopa nousi. Toisella puoliajalla väännettiin ruuvista vielä lisää kierroksia. Saimme aikaan hyvinkin ansaitsemamme tasoitusmaalin hienon pystysyötön ja siitä seuranneen läpiajon päätteeksi. Vielä viimeisellä minuutilla saimme luotua hyvän hässäkän vastustajan maalille, no aika lähellähän se kävi. Taisto taukosi 1-1 lukemiin.

Hyvin pelattujen pelien päätteeksi suuntasimme paikkakunnalla vierailevaan Suomen Tivoliin tuulettumaan. Jäätelöt maistuivat ja osa tytöistä kävi huvittelemassa tivolilaitteissa.

Sunnuntai valkeni aurinkoisena ja näytti selvästi, että päivästä tulee lämmin. Tuuli oli tyyntynyt ja Kemi ”tuoksui” toiseen suuntaan.

FC Wimma – ToJK/Visan Pallo 4-0, FC Wimman maalit Emma Kortelainen, Viivi Kemppainen, Marjo Väyrynen ja Jasmiina Mattila, vihreä kortti Nani Alanen

Ensimmäisenä kohtasimme ToJK/Visan Pallon yhdistelmä joukkueen. Peli oli osaltamme vahvaa ja monipuolista jalkapalloa. Hyökkäykset olivat mielikuvituksellisia, puolustajat katkoivat, riistivät, syöttelivät ja tukivat. Peli oli vahvaa. 4-0 loppunumerot syntyivät hyvän esityksen jälkeen. Panoksena pelissä oli saada pelata turnauksessa maksimimäärä eli 5 peliä ja se toteutui.

FC Wimma – Visan Pallo 0-2, vihreä kortti Marjo Väyrynen

Lyhyt tauko, vain 50 minuuttia ja uutta matoa koukkuun. Tauko oli tällä kertaa meille aivan liian lyhyt, olimme ihan puhki ja osin rikki. Vastaamme asettui Visan Pallo. Huomasimme, että heille oli ilmestynyt uusi maalivahti. Villi huhu katsomosta kantautui, joka kertoi tytön tulevan B-tytöistä. Peli alkoi ja oli kuten olemme heitä vastaan ennenkin pelanneet, kahden eri taktiikoilla pelaavan joukkueen tiukkaa vääntöä, jossa tilanteet vaihtuvat nopeasti. He pelasivat nopeaa ja pitkää palloa kärjille ja me koetettiin rakentaa peliä. Heidän kärjet hakivat palloja hyvin ja saivatkin niitä haltuunsa, mutta puolustuksemme kuitenkin piti. Se vaarahan tämmöisissä otteluissa aina on, että jossain vaiheessa pitkän pallon-taktiikka onnistuu kun hyökätään ja vastassa on ihmismuuri niin pallon menetyksen jälkeen omissa soi. Nyt näin ei aivan käynyt, mutta kulmapotkun Visan Pallo kuitenkin sai aikaan ja sen jälkitilanteesta maalin. Tämä tarkoitti sitä, että meidän olisi nyt tehtävä kaksi maalia päästäksemme loppuotteluun, koska kahden tasurin jälkeen olimme pakkovoiton edessä. Maaleja emme saaneet aikaan ja Visan Pallon toinen maali pelin lopussa oli enää pelkkää kosmetiikkaa. Kohtaisimme siis Visan Pallon uudestaan pronssiottelussa.

Pronssiottelu Visan Pallo – FC Wimma 0-0, rp. 2-1, FC Wimma rp-maali Emma Kortelainen, vihreä kortti Marjo Väyrynen

Virittelimme jo väsyneen ja osin rikkinäisen joukkueen viimeiseen koitokseen Visan Palloa vastaan. Nyt pelissä oli aivan toinen meininki. Onnistuimme katkomaan tai vaikeuttamaan vastustajan pitkiä syöttöjä ja peli oli hallinnassamme. Pelissä olimme hallitsevampia ja ehkä olisimme ansainneet voiton, jonka kyllä vastustajan valmentajakin rehdisti myönsi. Mutta tosiasia on kuitenkin se, että jalkapallo on maalintekopeli. Maalinteossa emme kuitenkaan onnistuneet loistavistakaan paikoista huolimatta, joita loimme useita, no ei niitä tehnyt naapurikaan. Kun ei niin ei. Väsyneet tytöt taistelivat ja yrittivät, mutta loppulukemat oli pyöreät nollat. Edessä rankkarikilpailu. Rankkareilla hävisimme.

Pelasimme kuitenkin hienon turnauksen. 5 peliä, yksi voitto, kaksi tasuria, yksi tappio, pronssiottelusta tasuri ja siitä seuranneesta rankkarikisasta tappio. Yleensä palkitaan kolme parasta joukkuetta mitaleilla, mutta me saimme mitalit kuitenkin neljännestä sijasta. Olkoon se tunnustus hienoista peleistä ja ehkä jos olisi edes pikkuisen oikein toivoa joskus onnea niin nyt pikkuisen paremmalla tuurilla olisimme olleet todella korkealla. Ajax-OsPAn valmentajakin totesi, että olisivat mieluummin pelanneet meitä vastaan loppuottelussa, koska keskinäinen ottelumme oli ollut niin kihelmöivän jännittävä.

Jalkapallo on myös joukkuepeli. Joukkueemme: Venla Nieminen, Nani Alanen, Siiri Toppinen, Ida Lauronen, Tiamaria Karjalainen, Tytti Halonen, Assi Kaikkonen, Viivi Kemppainen, Marjo Väyrynen, Jasmiina Mattila, Emma Kortelainen, Anna Meriläinen, Paula Mikkonen, Ainomaria Eloranta, Iina Husu, Sanni Karppinen ja Essi Salo. Valmentajina Pentti Kemppainen ja Joni Alanen sekä tietenkin Jari Kortelainen, jota ei voi kylliksi kiittää, osoittivat kuinka kasvetaan joukkueena ja kohdataan ilot ja surut.

Kiitokset koko joukkueelle hienoista turnaushetkistä!

-Joni-