96:set viettivät yhden vuoden kohokohdistaan Piteån 20-vuotis juhlaturnauksessa Ruotsissa.
Piteån turnausmatka aloitettiin 25.6.2009 seuranamme -97 tytöt. Matkaan lähdettiin jo legendaariseksi muodostuneelta uimahallin parkkipaikalta klo 11:00. Kuskiksemme oli lupautunut jääkiekkopiireistä tutuksi tullut Olli ”The Mosciitto” Sääski. Matka taittui aivan loistavassa säässä ja ensimmäinen pysähdyksemme tehtiin Oulun Maikkulan Nesteellä, jossa vain pakollinen nesteen poisto. Matkaa jatkettiin ja kun elimistökin niin vaati, niin eikun syömään Kemin Lapintuulen Nesteelle. Lounaaksi tempaistiin lihapullat ja matka jatkui. Torniossa suoritettiin iltapalatarpeiden osto ja jatkettiin kohti Piteåta. Perille saavuimme paikallista aikaa noin 18:00. Ilmoittautumisen jälkeen suuntasimme majoittumaan. Majoittumisemme sijoittui samalle koululle kuin edellisenäkin vuonna, Hortlaxin koululle. Majoitusjärjestelyt eivät olleet kehittyneet vuodessa mihinkään suuntaan, miesten majoitushuoneesta ei ollut tietoakaan. Tinkimisen jälkeen majoitus selvisi ja kaikille löytyi punkan verran tilaa. Muiden hoidellessa majoitusta kuntoon Elisa ja Liisa loihtivat meille iltapalan ja se syötiin antaumuksella.
Perjantaiaamu valkeni lämpimänä ja enteili todella lämmintä säätä. Ensin aamun ”irrottelu” ja sitten syömään. Varsinaisen ruokalan ollessa remontissa oli ruokailu järjestetty läheiseen ”liikuntakeskukseen”. Järkytykseksemme ilmastointi rakennuksessa ei toiminut huonostikaan ja kun jonotimme aamupalaa kannettiin salista yksi pyörtynyt tyttö ulos. Meidänkin rivit alkoivat harvenemaa kun Manna muistutti enemmän kylmänhikistä kalkkilaivan kapteenia kuin pirteää urheilijanuorukaista. Osalla aamupalan syönnistä ei tullut yhtään mitään ja lopuillakin se oli sinne päin. Mitenkähän meille lopulta käy?
Turnauksemme aloitimme perjantaina kello 11:00 kohtaamalla Öjeby IF:n ruotsista. Tytöt pelasivat loistavan pelin ja osoittivat, että harjoituksissa ei ole suotta hikoiltu. Harjoittelun tulos näkyi hienona yhteispelinä ja omiin kykyihin luottaen. Loppunumerot 4-0. Kerrottakoon, että aloitimme turnauksen todella vauhdikkaasta 1-0 jo 27 sekunnin pelin jälkeen. Näin sitä pitää. Maalintekijöinä kunnostautuivat Viivi Lääti x 2, Marjo Väyrynen ja Viivi Kemppainen. Pelissä kaikille tuli onnistumisia ja kaikki, jotka vain kynnelle kykenivät kävivät pelaamassa. Nekin, jotka taistelivat aamun huonovointisuutta vastaan.
Toinen ottelu pelattiin kello 18:00 ja vastassamme oli IF Boda niin ikään ruotsista. Tämä ottelu näytti mitä vuoden aikana oli tapahtunut. Peli on muuttunut todella fyysiseksi ja kentällä tuntui saavan tehdä aivan mitä halusi kun vain vastustaja pysyi noin kiikun kaakun pystyssä omilla jaloillaan tai sinne päin. Paidasta repiminen, selkä taklaukset, jälkitilanteet jne, aivan kuvottavaa tuomarityöskentelyä. Peli oli todellakin fyysinen. Tytöt koettivat laittaa palloa nopeasti liikkeelle ja alta pois. Voitimme pelin 1-0 Marjon tekemällä maalilla, mutta särkylääkettä ja jääpusseja todellakin kului. Siiri taklattiin pelistä rajusti pois. Sen seurauksena Iinakin pääsi Siirin lainasukilla peliin mukaan. Wimman tytöt koettivat pelata taito jalkapalloa ja vastustaja keskittyi rikkomaan.. No, tapansa kullakin.
Pelin jälkeen suihkuun ja paraativaatteet päälle. Kello 20:15 oli vuorossa avajaisparaati, jossa joukkueet marssivat Piteån keskustassa ja huusivat iskulauseitaan. ”Ei kuulu”, ”Ei kuulu vieläkään”. Siiri ja Nani toimivat joukkueemme huudattajina ja huuto/ääni ei loppunut koko matkan aikana. Kadun varsille oli kerääntynyt paljon ihmisiä kannustamaan marssijoita. Wimman tytöt lauloivat vielä matkan aikana komeasti Maamme-laulun, se oli hienoa kuultavaa. Seuraavalle kerralle harjoitellaan Kainuun-marssi.
Lauantain ensimmäisessä kohtaamisessa kello 11:00 kohtasimme Bossekop UL:n norjasta. Tässä ottelussa oli mielestäni turnauksen paras tuomari tuomitsemassa. Linja oli jämäkkä ja selkeä. Hän otti pois kaikki koiruudet ja näin taito peli pääsi oikeuksiinsa. Tytöt pyörittivät peliä hienosti ja vastustaja pääsi välillä vastahyökkäyksiin, mutta tilanteet hoidettiin hienosti. Voitimme pelin Kemppaisen Viivin tekemillä maaleilla 2-0 ja näin myös alkulohkomme puhtaalla pelillä. Alkulohkon voitto tiesi meille suoraa pääsyä 16 parhaan joukkoon ja että seuraava pelimme olisi vasta kello 20:00 illalla. Muutoin olisimme joutuneet pelaamaan jo kello 16:00 paahtavassa helteessä. Me lähdimme viettämään vapaa-aikaa kuka uimaan, kuka shoppailemaan ja kuka mitäkin tekemään.
Lauantaina kello 20:00 aloitimme pudotuspelit. Vastaamme tuli Stämnigsgården IK ruotsista. Ennen meidän otteluamme pelattu poikien ottelu antoi viitteet tulevalle. Kentältä kannettiin pelaajia toisensa jälkeen ja pilli ei soinut. Ennusmerkit olivat aivan oikeat. Tuomarityöskentely oli aivan eri maailmasta kuin aamuisessa ottelussamme. Peli muistutti monessakin kohtaa enemmän vapaapainilta kuin jalkapallolta. Nyt kovia koki Sanni, jonka peli päättyi aivan toisen puoliajan alussa. Ensimmäisellä puoliajalla Suvin survoma maali piti meidät johdossa koko pelin ja etenimme 8 parhaan joukkoon.
Sunnuntai kello 8:00 vastassa Marieham SK ja panoksena pääsy mitalipeleihin. Vastakkain kaksi tappiotonta joukkuetta. Aloitimme vahvasti ja pallo vietiin väkisin hyökkäyspäähän ja jopa maalipaikkaan, mutta maalia ei tullut. Pallo karkasi juuri kun olisi pitänyt laittaa se maaliin. Uutta matoa koukkuun ja kova yritys päälle. Mielestäni hallitsimme peliä hienokseltaan ja pyrimme rakentamaan organisoituja hyökkäyksiä. Maarianhaminalaiset saivat hyökkäyksen aikaiseksi ja siitä hässäkästä maalin. Se ei oikeastaan edes ollut maalipaikka vaan maali siitä vain tuli. Yritimme ja yritimme, mutta emme vain saaneet maalia aikaiseksi, hyviä tilanteita kuitenkin. Toisella puoliajalla Maarianhaminalaiset saivat pelin ainoan maalipaikkansa, mutta Essi torjui läpiajon hienosti. Eli ainoasta maalipaikasta ei tullut maalia, mutta kuitenkin vastustaja voitti. Meidän pelimme päättyivät tähän ja loppusijoituksemme oli 5-8 ja kun katsotaan alkulohkon pelejä ja jatko-otteluita olemme todennäköisesti sijalla 6.
Sijoitus turnauksessa on hieno. Meille tehtiin vain yksi maali ja se kertoo joukkueemme työmoraalista mielestäni riittävästi. Tästä on hieno jatkaa.
-Joni-